napavyöhykkeet

Napavyöhykkeet viittaavat alueisiin Maan pinnalla, joilla päivänvalon ja pimeyden kesto vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Nämä vyöhykkeet syntyvät Maan akselin kaltevuuden ja kiertoradan seurauksena, mikä vaikuttaa Aurinkoon kohdistuvaan säteilyyn eri alueilla. Maapalloa jaetaan yleensä kolmeen napavyöhykkeeseen: napapiiriin, napalämpövyöhykkeeseen ja napajäätiköihin.

Napapiiri sijaitsee noin 66,5° pohjois- ja eteläisellä leveysasteella. Tässä vyöhykkeessä esiintyy ilmiöitä, kuten kesäpäivänseisaus ja talvipäivänseisaus, jolloin Aurinko ei laske horisontin alapuolelle tai nouse horisontin yläpuolelle. Pohjoisessa napapiiri tunnetaan nimellä Pohjoinen napapiiri, ja etelässä Eteläinen napapiiri. Näiden vyöhykkeiden sisällä on alueita, joilla Aurinko voi olla jopa kuukausia ilman laskea horisontin alapuolelle (kesä) tai ilman noustavan horisontin yläpuolelle (talvi).

Napalämpövyöhykkeet sijaitsevat napapiirien ja napajäätiköiden välissä, noin 66,5° ja 80° leveysasteiden välillä. Näissä alueissa vuodenaikojen vaihtelut ovat äärimmäisiä, ja talvet ovat pitkiä ja kylmiä, kun taas kesät ovat lyhyitä ja osittain aurinkoisia. Esimerkkejä napalämpövyöhykkeistä ovat osia Kanadasta, Alaskasta, Skandinavian pohjoisosista, Venäjän pohjoisosista ja Antarktiksen rannikkoalueista.

Napajäätiköt sijaitsevat napapiirien pohjois- ja eteläpuolella, yli 80° leveysasteella. Näissä alueissa vallitsee jatkuva kylmä, ja Aurinko ei koskaan nouse tai laske horisontin yläpuolelle pitkiä aikoja. Näitä alueita ovat muun muassa Grönlanti, Antarktis ja pohjoisimmat osat Venäjän Siperiasta. Napajäätiköissä vallitsee arktinen ja antarktinen ilmasto, jossa lumi ja jää ovat vallitsevia.