Napajäätiköt

Napajäätiköt ovat napaseudun pysyviä jäätikköalueita, jotka kattavat suuria osa-alueita maapallon navan ympärillä. Yleinen käyttö viittaa kahteen suurimpaan jäätikköalueeseen: Antarktiksen jäätikköön ja Grönlannin jäätikköön. Pohjoisnavan ympärillä oleva merijää kuuluu arktisen alueen jäisiin osiin, mutta sitä ei yleensä lueta jäätiköksi.

Ne muodostuvat lumen kertymästä, joka sulaa vain vähän vuosittain ja tiivistyy ajan myötä. Kerrokset muuttuvat firniksi ja lopulta jäiksi, joiden paksuus voi olla jopa useita kilometrejä. Napajäätiköillä on suuria maapohjaa peittäviä jäätikköpeitteitä sekä jäätikkösaaria.

Merkitys: Napajäätiköt vaikuttavat ilmastoon heijastamalla suurimman osan auringon säteilystä (korkea albedo) ja ne ovat tärkeä makean veden varasto. Ne vaikuttavat merien virtauksiin samalla kun sulaminen lisää veden määrää merissä sekä vaikuttaa merenpinnan tasoon. Jäätiköt toimivat myös elinympäristönä lukuisille lajeille ja ovat tutkimuksen keskiö modernissa ilmastonmuutoksen seurannassa.

Ilmastonmuutos: Lämpeneminen on suurin uhka napajäätiköille. Arktinen merijää on vähentynyt sekä paksuudeltaan että laajuudeltaan, ja Grönlannin sekä Antarktiksen jäätikköjen massan väheneminen on lisännyt merien pintaa. Tutkimusmenetelmät kuten satelliittimittausten gravitaatiomittaukset ja kenttätutkimukset seuraavat jäätiköiden tilaa ja ennusteita.