nPropylijohdannaiset

nPropylijohdannaiset ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa n-propyliryhmä (CH3–CH2–CH2–) on kiinnittynyt toiseen runkoon, kuten funk­tionaaliseen ryhmään tai koko molekyyliin. Termi viittaa n-propyliryhmää sisältäviin johdannaisiin (verrattuna isopropylijohdannaisiin), ja se kattaa laajan kirjon yhdisteitä: halogenoituja alkyylejä, esterejä, eetterejä ja amiideja sekä muita prostetjuotteita, joissa n-propyliryhmä on ratkaiseva osa rakennetta.

Nomenklatuurissa n-merkintä tarkoittaa suoraa, haaroittumatonta propyliryhmää. Tämä eroaa isopropylijohdannaisista, joissa substituentti on haarautunut kolmen hiiliakselin kohdalla. nPropylijohdannaiset voivat olla sekä positiivisesti että negatiivisesti syntyneitä runkoon liittyviä substituentteja, ja ne löytyvät monista tavallisista orgaanisista yhdisteistä.

Esimerkkejä nPropylijohdannaisista ovat:

- 1-chloropropane (n-propyl chloride)

- di-n-propyl ether

- propyl formate (propyl formate)

- propyl acetate (propyl acetate)

- propyl benzoate (propyl benzoate)

Valmistusperiaatteet ovat yleisiä orgaanisen kemian menetelmiä: alkylien asettaminen propyliryhmän kautta SN2-reaktioilla käyttämällä propylialkylhalideja tai propanolipleja sekä nukleofiileja; esterien valmistus carboxyylisten happojen ja propanolin reaktiolla hapen katalyyttisellä. Tällaisten yhdisteiden kemialliset ominaisuudet määräytyvät pääasiassa n-propyliryhmän konfiguraation ja sen välillä esiintyvien vuorovaikutusten kautta; ne ovat usein vähemmän polaarisia kuin vastaavat haarautuneet johdannaiset, ja niillä on tyypillisiä, orgaanisissa liuottimissa havaittavia ominaisuuksia kuten liukoisuus ja haihtuvuus.

Turvallisuus ja ympäristövaikutukset vaihtelevat yhdisteittäin; etenkin halogenoidut ja suurempia estereitä sisältävät nPropylijohdannaiset voivat olla myrkyllisiä tai helposti syttyviä. Käytännön sovelluksissa ne toimivat usein suoloina, liuottimina, reagenteina ja esteröintituotteina.

---