musiikkitoiminnan

Musiikkitoiminnan käsite kuvaa musiikkiin liittyvää toimintaa kokonaisuutena. Se kattaa sekä taiteellisen luomisen ja esittämisen että koulutuksen, tuotannon ja organisatorisen toiminnan sekä näiden toimintojen järjestämisen organisaatioissa, yhteisöissä ja julkisissa rakenteissa.

Toiminnan keskeisiä osa-alueita ovat musiikin luominen ja sovittaminen, esittäminen erilaisissa kokoonpanoissa kuten orkestereissa, kuoroissa ja yhtyeissä, sekä musiikkikasvatus ja -koulutus. Lisäksi mukaan kuuluu tuotanto ja levittäminen (äänitys, julkaisut, kiertueet) sekä tapahtumien järjestäminen, ohjelmiston suunnittelu ja yleisön osallistamisen edistäminen.

Rahoitus sekä hallinto ja organisointi ovat keskeisiä tekijöitä. Julkinen tuki sekä kunnallinen että valtakunnallinen, sekä järjestö- ja säätiöapurahat muodostavat usein perusrahoituksen. Yksityinen rahoitus, sponsorointi ja lipputulot täydentävät rahoituskenttää. Toimijat voivat olla oppilaitoksia, kunnallisia kulttuuripalveluita, musiikkioppilaitoksia, osuus- ja järjestöjä sekä ammatillisia tai taiteellisia kollektiiveja.

Toiminnan tavoitteena on usein yhdistää taiteellinen laatu ja osallistuminen sekä tarjota esteetön kulttuuripalvelu. Se tukee musiikillista osaamista, luovuutta ja sosiaalista osallistumista sekä kannustaa yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Haasteita voivat olla rahoituksen vakaus, tasapuolinen pääsy sekä digitaalisen tuotannon ja jakelun muuttuva kenttä.

Suomessa musiikkitoiminta on keskeinen osa kulttuuripolitiikkaa: musiikki kuuluu muun muassa perusopetukseen ja kunnallisiin kulttuuripalveluihin, ja sitä edistetään sekä julkisen hallinnon että yksityisen sektorin toimesta muun muassa oppilaitosten, orkestereiden, kuorojen ja festivaalien kautta.