muovattuvuutta

Muovattuvuus (muovautuvuus) on materiaalin kyky plastisesti muuttaa muotoaan kuormituksen vaikutuksesta siten, että muodonmuutos säilyy kuormituksen purkautuessa. Se on keskeinen ominaisuus muokkauksessa, kuten venytys, valssaus, puristus sekä erilaisten muottien ja kappaleiden valmistus. Muovattuvuus vaihtelee materiaalien mukaan sekä riippuu olosuhteista, kuten lämpötilasta ja kuormitusnopeudesta.

Käytännön kannalta korkeampi muovattuvuus helpottaa muotoilua ja vähentää murtumisen riskiä, mutta liiallinen muovattuvuus voi heikentää osan loppulujuutta ja rakennetta. Tekijöitä ovat muun muassa koosta koostumus, mikro- ja makrostruktuuri (kide- tai rakeen koko ja suuntautuminen), lämpötila, epäpuhtaudet sekä sisäinen jännitys ja kovettuminen.

Mittaukset ja arviointi: muovattuvuutta arvioidaan usein venytystesteissä, joissa mitataan esimerkiksi venymää murtokohtaan ja katkeamattomuutta. Yksi yleiskäytetty mittaus on muotoutumiskäyrä eli forming limit diagram. Erichsenin kuppitesti mittaa kuppitilanteen sekä muodonmuutoksen helpottuneisuutta yksinkertaisella testillä. Nämä testit antavat arvoja, joiden perusteella arvioidaan materiaalin soveltuvuutta valmistusprosessiin.

Sovellukset: muovattuvuus on keskeistä suunnittelussa ja materiaalivalinnassa ohutlevy-, muottaus- sekä pakkausprosesseissa sekä monilla teollisuudenaloilla. Hyvä muovattuvuus mahdollistaa suuria muodonmuutoksia ilman rikkoutumista, mikä on olennaista auto-, rakennus- ja elektroniikkateollisuudessa.