muotoarvoja

Muotoarvoja on kielitieteellinen termi, jolla tarkoitetaan sanan morfologisten ominaisuuksien arvoja, eli sitä, millä tavalla sanan muoto vastaa kielen grammaattisia kategorioita. Muotoarvot kertovat, millaisia kieliopillisia ominaisuuksia sanan muoto kantaa ja millaisia taivutus- tai konjugaatioiden tuloksia ne ovat.

Muotoarvot vaihtelevat sanaluokittain. Esimerkiksi suomenkielisessä taivutuksessa substantiiveilla ja adjektiiveilla muotoarvot sisältävät pääasiassa sijan ja luvun: nominatiivi yksikkö, genetiivi yksikkö, partitiivi yksikkö jne., sekä vastaavat monikkomuodot. Verbeillä muotoarvot kattavat persoonan, luvun, ajan, verbimuodon (indikaattiivi, konditionaali, imperatiivi), sekä mahdollisesti modaalisuudet tai aspektin piirteitä. Esimerkki: sana “talo” voi saada muotoarvon (case=NOM, number=SG) nominatiivissa yksikössä tai (case=GEN, number=SG) genetiivissä yksikössä. Verbin taivutuksessa sana kuten “puhuin” saa muotoarvon (person=1, number=SG, tense=PAST, mood=INDICATIVE, voice=ACTIVE).

Muotoarvot ovat keskeisiä sekä kielitieteen tutkimuksessa että kieliteknologiassa. Niiden avulla voidaan analysoida ja luokitella sanojen taivutusmuotoja sekä rakentaa sanojen sanakirjoja, morfologisia tagijoukkoja ja syntaktisen rakenteen analyysiä. Käytännössä muotoarvot mahdollistavat automaattisen kuvailun, generatorien sekä koodauksen, jolla sanan erilaiset taivutus- ja konjugaatiosovellukset tuotetaan tai tunnistetaan.

Termi on yleispätevää kielessä, mutta sen tarkka soveltaminen ja käytetyt kategoriasymbolit voivat vaihdella kielestä ja kontekstista riippuen.