munuaissairauksia

Munuaissairauksia tarkoitetaan sairauksia, jotka heikentävät munuaisten toimintaa. Munuaiset vastaavat veren suodattamisesta, nesteen ja suolan tasapainon sekä erittymisen ja hormonitoiminnan tehtävistä. Sairaudet voivat kehittyä äkillisesti (akuutti munuaisten vajaatoiminta) tai kehittyä pitkäaikaisesti (krooninen munuaisten vajaatoiminta).

Tärkeimmät riskitekijät ovat diabetes mellitus, verenpaineen kohonnut arvo sekä pitkäaikainen tulehduksellinen tila. Myös perinnölliset tilat kuten polykystinen munuaistauti sekä virtsateiden tukoksista johtuvat sairaudet voivat altistaa munuaissairauksille. Ympäristötekijät, jotkut lääkkeet ja alkoholi voivat vaikuttaa munuaisten terveyteen.

Oireet voivat olla epäspesifejä varhaisvaiheessa, mutta yleisiä merkkejä ovat turvotus nilkoissa ja käsissä, väsymys, virtsan määrän tai ulkonäön muutokset sekä verenpaineen kohoaminen. Pitkäaikainen munuaisten toiminnan heikkeneminen voi aiheuttaa pahoinvointia, ruokahaluttomuutta ja hengenahdistusta. Diagnosointi perustuu verikokeisiin (veren kreatiniini ja arvioitu glomerulafunktio, GFR), virtsanäytteisiin proteiinia sekä kuvantamistutkimuksiin (munuaisultraääni). Joissakin tapauksissa voidaan tarvita munuaisbiopsia.

Hoito kohdistuu taudin aiheuttajaan ja oireisiin sekä munuaisten suojeluun. Diabetes ja verenpaineiden hallinta ovat keskeisiä, ja käytettävät lääkkeet voivat sisältää verenpainelääkkeitä, diureetteja sekä mahdollisesti immunologisia tai tulehduksenvastaisia hoitoja. Akuuteissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoa ja neste- sekä elektrolyyttitasapainon tarkkaa seurantaa. Kroonisessa vaiheessa munuaisten vajaatoiminta voi edetä lopulliseen, jolloin dialyysi tai munuaissiirto voi olla tarpeen. Elämäntapamuutokset, kuten suolan ja proteiinin rajoittaminen, tupakoinnin lopettaminen sekä säännöllinen liikunta, voivat hidastaa taudin etenemistä. Säännöllinen seuranta on tärkeää.