monisairaus

Monisairaus, eli multimorbiditeetti, tarkoittaa tilaa, jossa henkilöllä esiintyy kaksi tai useampia kroonisia sairauksia yhtäaikaisesti. Termiä käytetään kuvaamaan sairauksien kokonaiskuormaa ja hoidon kompleksisuutta, kun useat diagnoosit vaikuttavat toisiinsa ja potilaan toimintakykyyn. Toisin kuin comorbiditeetti, multimorbiditeetissa ei välttämättä ole yhtä primaaria sairautta.

Esiintyvyys ja riskitekijät: Monisairaus on yleistä vanhenevassa väestössä, ja sen määrä kasvaa eliniänodotteen kasvaessa. Tärkeitä riskitekijöitä ovat ikä, elämäntavat kuten vähäinen liikunta ja tupakointi sekä sosioekonomiset tekijät. Geneettiset tekijät ja aiemmat sairaudet voivat lisätä herkkyyttä uusille sairauksille.

Vaikutukset ja mittaaminen: Monisairaus liittyy toimintakyvyn heikkenemiseen, kipuun ja masennukseen sekä usein huonontuneeseen elämänlaatuun. Se nostaa terveydenhuollon tarvetta ja sairaalahoidon toistuvuutta sekä monimutkaistaa lääkehoitoa. Mittaamiseen käytetään esimerkiksi Charlsonin tai Elixhauserin indeksejä sekä erilaisia kroonisten sairauksien kokonaiskuormaa mittaavia luokitteluita, mutta ne voivat olla rajoittuneita multimorbiditeetin kontekstissa.

Hoito ja hallinta: Tehokas hoito vaatii moniammatillista, potilaskeskeistä lähestymistapaa, hoitojen koordinointia ja lääkityksen tarkkaa harkintaa (depreskription mahdollisuus). Keskeisiä keinoja ovat yksilöllinen hoitosuunnitelma, liikunta- ja rehabilitaatio sekä omahoidon tukeminen sekä sosiaalisten tukien hyödyntäminen ja kotihoidon toiminta.

Politiikka ja tutkimus: Monisairaus haastaa nykyiset hoito-ohjeistukset, koska ne on usein suunniteltu yhden sairautta varten. Tarvitaan integroituja hoitomalleja, potilaan tarpeisiin räätälöityjä palveluita sekä tutkimusmenetelmiä, jotka huomioivat monisairauksien yhteisvaikutukset ja kustannustehokkuuden.