molekyylipilvien

Molekyylipilvet ovat suuria, tiheitä ja pölyisiä kaasupilviä galakseissa, joissa tähtien muodostuminen tapahtuu. Niiden pääaines on molekyylivety H2, mutta kylmissä olosuhteissa H2:n suora havaitseminen on hankalaa, joten tutkijat käyttävät yleisesti tracera CO:n (hiilimonoksidi) emissioita sen tilavuus- ja tiheysoloitua mittaamiseen. Molekyylipilvet esiintyvät pääasiassa galaksien kiekkoalueilla, etenkin spiraaliarkkitehtuurin alueilla ja tähtien muodostumisalueiden yhteydessä.

Olosuhteet molekyylipilvissä ovat huomattavasti kylmempiä ja tiheämpiä kuin muuta kaasua: lämpötilat ovat noin 10–20 kelvinin tienoilla ja tiheydet vaihtelevat 102–106 cm-3 välillä. Koko vaihtelee kymmenistä parsekeista satoihin parsekeihin, ja massat voivat olla jopa 105–106 auringonMassaa luokkaa suurissa molekyylipilvissä, joita kutsutaan suuriksi molekyylipilviksiksi (GMC:iksi). Tällaiset pilvet sisältävät sekä laajoja, väliasemaisia rakenteita että tiheitä clumppeja ja filamenteja; sisällä kehittyy dens-pisteitä eli ytimeen tiivistyneitä ylikovia, joista protostarat voivat muodostua.

Käytännössä molekyylipilvet ovat tähtien muodostumisen kivipaikkoja. Tutkijat havaitsevat niiden ominaisuuksia CO:n tai muiden molekyylien emissioiden avulla ja käyttävät näitä signaaleja sähköisesti mittaamaan tilavuutta, massaa ja liikkeen rakennetta. UV-säteily ja lämpötilan vaihtelut vaikuttavat molekyylien säilymiseen, ja tähtien muodostumisen aikana pilviä hajoaa jäämään lopulta pienemmiksi yksiköiksi. Molekyylipilvet ovat keskeisiä galaksien tähtien tuotannossa ja voivat vaikuttaa galaktisen kehityksen pitkän aikavälin dynamiikkaan.