modulaattorisignaalin

Modulaattorisignaalin on signaali, jota käytetään modulaatiossa kantosignaalin muuttamiseen siten, että informaation välittäminen on mahdollista. Se on usein alun perin matalataajuinen tai baseband-signaali, joka sisältää tiedon tai symbolisarjan, jota halutaan siirtää. Modulaattorin tehtävä on muuttaa tämän signaalin ominaisuuksia siten, että kantosignaali muuntuu halutulla tavalla.

Modulaation perusteella modulaattorisignaalin voidaan jakaa useisiin tyyppeihin. Yleisimmät ovat amplitudi- (AM), taajuus- (FM) ja vaihemodulaatio (PM). AM:ssa modulaattorisignaalin vaikutus on kantosignaalin amplitudin vaihtelussa. FM- ja PM-modulaatiossa kyse on instanttisen taajuuden tai vaiheen muuttamisesta signaalin perusteella. Digitaalisissa järjestelmissä modulaattorisignaalina voi toimia esimerkiksi symbolisarja, joka muuttaa kantosignaalin tiloja kuten QPSK, 8-PSK, FSK ja ASK.

Ominaisuuksiin kuuluu signaalin spektri ja tarvittava kaistanleveys. Esimerkiksi amplitudimoduloinnissa moduloitavan signaalin voimakkaampi vaihtelu laajentaa taajuuskuvaa, ja yleisesti modulaattorisignaalin taajuusjakauma määrää koko järjestelmän kaistan. Modulaattorisignaalin dynamiikka sekä sen kohina- ja liikakulmat vaikuttavat vastaanotetun signaalin laadun.

Käytännössä modulaattorisignaalin tuotantoon kuuluu sen synnyttäminen äänestä, sensorista tai digitaalisesta lähteestä sekä sen yhdistäminen kantosignaaliin modulaattorissa. Demodulaatiossa takaisin palautetaan alkupääsignaali. Modulaattorisignaalin käsittely on keskeinen osa radio- ja telekommunikaation sekä digitaalisen tiedonsiirron järjestelmiä.