mittausresoluutiosta

Mittausresoluutio viittaa pienimpään muutokseen tai arvoon, jonka mittauslaite voi havaita ja esittää. Se on olennainen ominaisuus kaikissa mittausjärjestelmissä, olipa kyseessä sitten digitaalinen tai analoginen laite. Korkeampi resoluutio tarkoittaa, että laite voi erottaa hienovaraisempia muutoksia mitattavassa suureessa, mikä johtaa tarkempiin ja yksityiskohtaisempiin mittaustuloksiin.

Digitaalisissa järjestelmissä mittausresoluutio määräytyy usein analogia-digitaalimuuntimen (ADC) bittimäärän perusteella. Esimerkiksi 10-bittisellä ADC:llä on korkeampi resoluutio kuin 8-bittisellä ADC:llä, koska se pystyy jakamaan analogisen signaalin laajempaan määrään digitaalisia arvoja. Mittausalueen ja bittimäärän suhde määrittää pienimmän muutoksen, joka voidaan havaita.

Analogisissa järjestelmissä resoluutio liittyy usein mittarin asteikon pienimpään merkkiin tai mittauslaitteen herkkyyteen. Vaikka analogisilla laitteilla voi olla periaatteessa ääretön resoluutio, käytännössä sen rajoittaa lukemisen tarkkuus ja laitteen kyky reagoida pieniin muutoksiin.

Mittaustarkkuus ja -resoluutio ovat läheisesti toisiinsa liittyviä käsitteitä, mutta eivät identtisiä. Tarkkuus kuvaa, kuinka lähellä mittaustulos on todellista arvoa, kun taas resoluutio kuvaa mittauslaitteen kykyä erottaa erillisiä arvoja. Hyvä mittausjärjestelmä vaatii sekä riittävän tarkkuuden että sopivan resoluution sovelluksen tarpeisiin.