misinformaatiovaikutus

Misinformaatiovaikutus on psykologinen ilmiö, jossa tapahtuman muistikuva muuttuu vastaanotetun virheellisen tai johtavan tiedon vaikutuksesta. Se voi vaikuttaa muistikuviin tapahtuman yksityiskohdista, aikajärjestyksestä ja siitä, mitä lopulta muistetaan tapahtuneeksi.

Historiallisesti ilmiön tutkimus on yhdistetty Elizabeth Loftusin ja hänen kollegoidensa työihin 1970-luvulta lähtien. Esimerkkinä tunnettu koe osoitti, että osallistujien näkemä onnettomuus sai muistinsa muuttumaan käyttämien verbejä, kuten "smashed" tai "hit", ja seuraavassa muistissa saatettiin tuoda esiin virheellisiä yksityiskohtia, kuten rikotut lasit. Tutkimukset osoittivat, että johtavat kysymykset voivat muokata sekä muistikuvaa että arvioituja tapahtuman piirteitä.

Mekanismit liittyvät muistin rekonstruktioon ja lähdeviitteiden virheelliseen havaitsemiseen. Jälkimmäinen tieto voi integroitua muistiin siten, että ihminen uskoo sen kuvan olleen osa alkuperäistä tapahtumaa. Luottamus muistiin ei aina vastaa sen tarkkuutta, jolloin muistin sisältö voi tuntua sekä vähemmän että enemmän todelta.

Käytännön vaikutukset ovat erityisen keskeisiä oikeuslaitoksessa, missä todistajien muisti voi vääristyä ja vaikuttaa oikeudellisiin päätöksiin. Myös media ja poliittinen keskustelu voivat levittää virheellistä tietoa, mikä korostaa kriittisen lähdekritiikin ja oikea-aikaisten, neutraalien haastattelumenetelmien tarvetta.

Ehkäisy perustuu neutraalien kysymysten käyttämiseen, johtavien kysymysten välttämiseen sekä kognitiivisten haastattelumenetelmien hyödyntämiseen, muistion tallentamiseen nopeasti ja kriittiseen arviointiin sekä tietoisuuden lisäämiseen misinformation-ilmiöstä. Tutkimus jatkuu, ja ilmiöstä käytetään yhä vahvempia sovelluksia oikeus- ja tiedotusvälineiden kontekstissa.