mineraloituminen

Mineraloituminen on luonnontilainen prosessi, jossa kivennäisaineet muodostuvat mineraaleiksi joko suoraan alkuaineiden ja yhdisteiden kemiallisista reaktioista tai muuttumalla muiden mineraalien osiksi. Tätä prosessia tapahtuu yleensä maankuoren eri kerroksissa, ja se on keskeinen osaäkyminen mineraalien muodostumisessa.

Mineraloituminen alkaa usein geokemiallisista ja fysikaalisista tekijöistä, kuten lämpötilasta, paineesta, karbonat-ionien konsentraatiosta ja kemiallisista reaktioista. Esimerkiksi veden liuottamat aineet voivat saostua ja kiteytyä mineraleiksi, kuten kalkkikivessä (kalsiitti) tai kvartsiin (silika). Myös magmakivilähteisestä mineraalien muodostuminen on tärkeä mineraloitumisen muoto, kuten magmaattisten kivien kiteytyminen.

Prosessissa voi syntyä erilaisia mineraaleja, kuten kristallisia kiteitä, kerrostumia tai monimutkaisempia rakenteita riippuen reaktioiden olosuhteista ja lähtöaineista. Mineraalien muodostuminen vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi kivi- ja malmiriippuvaisten taloudellisten resurssien muodostumiseen sekä luonnonkiertoon.

Mineraloituminen on jatkuva luonnollinen ilmiö, joka muokkaa maapallomme uloimpia kerroksia ja vaikuttaa joidenkin ekosysteemien muodostumiseen. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat kallioperän mineraalien muodostuminen ja malmipotentiaalin kehittyminen, sekä suuret kalsiittikerrostumat kuten stalaktiitit ja stalagmit luolissa.