mikrosimulaatioiden

Mikrosimulaatioiden käsite viittaa tietokonepohjaisiin malleihin, joissa tutkittava ilmiö mallinnetaan yksilötasolla. Jokaiselle yksikölle määritellään ominaisuudet ja säännöt, joiden perusteella sen käyttäytyminen ja tilanne voivat muuttua simulaation aikana. Mikrosimulaatiot voivat olla staattisia, jolloin ne arvioivat tietyn tilannehetken vaikutuksia, tai dynaamisia, joissa yksilöt siirtyvät tilasta toiseen ajan myötä. Ne täydentävät makrotasoisia malleja ja kokeellisia tutkimusmenetelmiä.

Käyttökohteet ovat muun muassa talous- ja sosiaalipolitiikka, liikenne- ja kaupunkisuunnittelu sekä epidemiologia. Sosiaalipoliittisessa mikrosimulaatiossa pyritään arvioimaan verotus- ja etuusjärjestelmien sekä tulonjauman vaikutuksia yksilö- tai kotitaloustasolla. Dynaamiset mallit voivat simuloida elinikäisiä polkuja, kuten syntyvyyttä, työllisyyttä ja muuttoliikettä, erilaisten skenaarioiden vertailemiseen. Liikenteen mikrosimulaatiot mallintavat yksittäisten ajoneuvojen käyttäytymistä ja niiden vaikutusta verkkoihin ja ruuhkahuippuihin.

Aineistona käytetään mikrodataa, kuten kotitalous- ja tulodataa, sekä sääntöihin tai tilastollisiin malleihin perustuvia ohjauslogiikoita. Tulokset esitetään jakaumien ja tilastollisten mittareiden muodossa, kuten köyhyysaste, tuloerot tai ruuhkapaineet. Mikrosimulaatioiden luotettavuus riippuu datan laadusta, malli- ja sääntöarvioiden realismista sekä validoinnista vertaamalla tuloksia todellisiin ilmiöihin.

Tunnettuja esimerkkejä ovat EUROMOD, joka tarkastelee sosiaaliturvan vaikutuksia EU-maissa, sekä TAXSIM ja muut maakohtaiset sovellukset. Mikrosimulaatiot tarjoavat välineen politiikkavaihtojen harkintaan erilaisten ryhmien näkökulmasta ilman käytännön kokeiluja.