realismista

Realismista viitataan useisiin lähestymistapoihin, joissa korostetaan todellisuuden ja objektiivisen maailman ymmärtämistä. Termi esiintyy erityisesti filosofiassa, taiteessa ja kansainvälisissä suhteissa, ja sitä käytetään kuvaamaan useita toisistaan erillisiä, mutta yhteisiä perusnäkemyksiä.

Filosofinen realismi: Metafyysinen realismi väittää, että maailma on olemassa riippumatta ihmisistä ja havainnoistamme. Tieteellinen realismi puolestaan katsoo, että tieteelliset teoriat voivat ja ennemmin tai myöhemmin kykenevät vastaamaan todellisuutta. Realismin ja idealismin välinen ristiriita on keskeinen osa tätä keskustelua.

Taiteellinen realismi: 1800-luvulla realismi painotti arkipäivän elämäntilanteita ilman romantisointia. Edustajiin liittyvät Gustave Courbet sekä kirjailijat Honoré de Balzac ja Fjodor Dostojevskin.

Realismi kansainvälisissä suhteissa: Tässä lähestymistavassa valtioiden toiminta nähdään ensisijaisesti omien etujen ja turvallisuuden taisteluna. Kansainvälisen järjestyksen anarkia johtaa tasapainon, voiman ja liittoutumien korostamiseen. Klassinen realismi (Morgenthau) ja neorealismi (Waltz) ovat sen vaikuttajia.

Kritiikki ja merkitys: Realismin eritasoiset kritiikit painottavat usein yhteiskunnan normien ja rakenteiden monimutkaisuutta sekä yksilöiden toiminnan monimutkaisuutta. Silti realismi toimii edelleen keskeisenä kehyksenä sekä teoreettisessa tutkimuksessa että käytännön politiikassa, kulttuurissa ja filosofiassa.