syntyvyyttä

Syntyvyyttä tarkoitetaan lasten syntymien määrän tasoa väestössä. Yleisesti puhuttaessa kyse on siitä, kuinka monta lasta peräkkäin syntyy tietyllä alueella ja ajanjaksolla. Tutkimuksessa käytetään useita mittareita, joista keskeisin on kokonaishedelmällisyysaste (total fertility rate, TFR). TFR kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin saisi elämänsä aikana, jos nykyiset ikäkohtaiset syntyvyyskertoimet jatkuisivat vertailualueen tasolla. Syntyvyyden tilastoja seuraamalla voidaan tarkastella sekä alueellisia että ajallisia muutoksia.

Toiseksi tärkeä mittari on ikäkohtaiset syntyvyyskertoimet (ASFR), jotka kuvaavat syntymien määrän eri ikäryhmissä. Näiden arvojen perusteella voidaan laskea TFR sekä ymmärtää, millaisia muutoksia syntyvyydessä esiintyy eri elämänvaiheissa. Tilastokeskukset ja väestötutkimukset käyttävät myös muita käsitteitä, kuten bruttosyntyvyys ja nettosyntyvyys, jotka kertovat väestön rakenteeseen vaikuttavien syntymien kokonaismäärästä.

Keskeisiä selittäviä tekijöitä syntyvyyden tasoon ovat taloudelliset olosuhteet, koulutuksen ja naisten aseman paraneminen, perhepolitiikan tuet (esimerkiksi vanhempainvapaa ja päivähoito), terveydenhuolto sekä kulttuuriset normit. Väestön ikärakenne ja alueelliset erot sekä muuttoliike vaikuttavat myös syntyvyyteen.

Syntyvyyden dynamiikka heijastuu pitkällä aikavälillä väestön vanhenemiseen, työvoimapohjan supistumiseen ja huoltosuhteen muutoksiin. Näihin vaikuttavat sekä talouspolitiikka että sosiaali- ja terveysjärjestelmän rakenteet. Maailmanlaajuisesti syntyvyys vaihtelee huomattavasti, mutta kehittyneissä maissa taso on usein matalampi kuin kehittyvillä alueilla, mikä on lisännyt keskustelua perhepolitiikan toimien vaikuttavuudesta.