mikroribonukleiinihapot

Mikroribonukleiinihapot, lyhenteeltä miRNP, ovat pieniä, ei-koodaavia ribonukleiinihappomolekyylejä, jotka ovat tyypillisesti 21–25 nukleotidin pituisia. Ne toimivat keskeisissä rooleissa geenien säätelyssä soluissa. miRNAt tunnetaan pääasiassa post-transkriptionaalisesta säätelystä, jossa ne sitoutuvat komplementaarisesti kohdemolekyylien lähetti-RNA:ihin (mRNA). Tämä sitoutuminen voi johtaa kohde-mRNA:n translation estymiseen tai sen hajoamiseen, mikä vähentää tietyn proteiinin tuotantoa.

miRNAt syntetisoitakse solun tumassa pitkästä esiasteesta, primäärimuodosta, jota kutsutaan pri-miRNAksi. Pri-miRNA prosessoidaan useiden entsyymien, kuten Drosha-nimisen entsyymin, toimesta lyhyemmäksi esiasteeksi, pre-miRNAksi. Pre-miRNA kuljetetaan sitten sytoplasmaan, jossa toinen entsyymi, Dicer, leikkaa sen kypsäksi miRNa-kaksoisjuosteeksi. Kaksoisjuosteesta erotetaan toinen juoste, joka toimii toiminnallisena miRNAnanana, ja toinen juoste yleensä hajoaa.

miRNAt ovat mukana monissa biologisissa prosesseissa, kuten solujen kasvussa, erilaistumisessa, apoptoosissa ja aineenvaihdunnassa. Niiden poikkeava toiminta on yhdistetty useisiin sairauksiin, mukaan lukien syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit. Tästä syystä miRNAt ovat kiinnostavia tutkimuskohteita sekä perustutkimuksessa että potentiaalisina terapeuttisina kohteina.