mikroaerofiileistä
Mikroaerofiilit ovat mikrobeja, jotka tarvitsevat hapen alhaisemman pitoisuuden kasvaakseen kuin vapaa ilmakehä. Tyypillinen optimaalinen hapen osapaine on noin 1–10 prosenttia, usein 5 prosenttia, ja monilla lajeilla kohonnut CO2-pitoisuus on suotavaa. Ne ovat aerobisia, mutta herkkiä korkealle hapelle; niillä on rajallinen kyky käsitellä reaktiivisia happiradikaaleja, mikä johtaa herkkyyteen dioksidi- ja vapaiden radikaalien vaikutuksille. Niiden entsyymeistä, kuten katalaasista ja superoksididismutaasista, voi olla alhaisempi aktiivisuus kuin vaativilla aerobeilla, mikä selittää alhaisen hapenkestävyyden.
Kasvatuksessa mikroaerofiilit vaativat kontrolloituja ilmakehän olosuhteita. Laboratoriossa niitä kasvatetaan usein mikroaerofilisissa laitteissa tai kaapeissa, joissa hapen
Tunnetuimpia mikroaerofiileja ovat Campylobacter-suvun lajit (esim. Campylobacter jejuni ja Campylobacter fetus) sekä Helicobacter-suvun lajit (esim. Helicobacter