mikroaalloissa
Mikroaallot ovat elektromagneettisia aaltoja, joiden aallonpituus on noin 1 millimetristä noin 30 senttimetriin. Yleisesti mikroaalloiksi katsotaan taajuusalue noin 1 gigahertsin (GHz) ja 300 gigahertsin (GHz) välillä, mikä vastaa aallonpituuksia 30 cm:stä 1 mm:iin. Mikroaalloilla on sekä radioviestinnän että lämmityksen sovelluksia, ja niitä hyödynnetään sekä teollisuudessa että arjessa.
Teknisiä perusteita: Mikroaallot tuotetaan erilaisilla lähteillä. Magnetronit ovat perinteisiä korkean tehon lähteitä, joita käytetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa
Interaktiot aineiden kanssa: Mikroaallot vuorovaikuttavat erityisesti veden kaltaisten dipolimolekyylien kanssa. Dielektrinen lämmitys syntyy, kun molekyylit pyörivät
Sovellukset: Kotitalouksien mikroaaltouunit hyödyntävät noin 2,45 GHz:n taajuutta, mikä mahdollistaa veden ja rasvojen nopean lämmityksen. Mikroaallot
Turvallisuus ja sääntely: Mikroaaltosäteilyyn sovelletaan rajoituksia ja suojauksia. Laitekotelot sekä oven turvalukot rajoittavat lähtevien aaltojen pääsyä
Historia: Elektronmagnettisen säteilyn perusilmiöt osoitettiin 1880-luvulla (Hertz). Mikroaaltoteknologian kehitys kiihtyi toisen maailmansodan aikana magnetronin keksimisellä, mikä