migreenikohtausten

MIGREENIKOHTAUS ON toistuva päänsärkykohtaus, joka voi olla erittäin invalidisoiva. Kohtaukset vaihtelevat voimakkuudeltaan ja kestoltaan, ja niihin liittyy usein muita oireita. Tyypillisin oire on sykkivä tai jyskyttävä kipu, joka esiintyy yleensä toispuolisesti päässä, mutta voi tuntua myös molemmin puolin. Kipu voi pahentua fyysisen rasituksen yhteydessä.

MIGREENIKOHTAUKSIIN voi liittyä monenlaisia lisäoireita. Näitä ovat pahoinvointi ja oksentelu, valoherkkyys (fotofobia) ja ääniherkkyys (fonofobia). Jotkut ihmiset kokevat ennen päänsärkyä tai sen aikana auraoireita, jotka ovat ohimeneviä neurologisia häiriöitä. Aura voi ilmetä näköhäiriöinä, kuten välkkyvinä valoina tai sokeina pisteinä, tai se voi aiheuttaa tuntohäiriöitä, kuten puutumista tai pistelyä.

MIGREENIKOHTAUSTEN syitä ei täysin tunneta, mutta niiden uskotaan liittyvän aivojen sähköisen toiminnan häiriöihin ja verisuonten muutoksiin. Perimällä on merkitystä, ja migreeniä esiintyy usein suvussa. Hormonaalisilla tekijöillä, kuten kuukautiskierrolla, voi olla vaikutusta etenkin naisilla. Tietyt laukaisevat tekijät voivat myös altistaa kohtauksille. Näitä ovat stressi, unenpuute tai liiallinen nukkuminen, tietyt ruoka-aineet (kuten alkoholi tai tietyt juustot), kirkkaat valot, voimakkaat hajut ja säämuutokset.

MIGREENIKOHTAUSTEN hoitoon kuuluu usein tulehduskipulääkkeitä tai triptaaneja akuutin kohtauksen lievittämiseksi. Elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen unirytmi, stressinhallinta ja laukaisevien tekijöiden välttäminen, ovat myös tärkeitä. Joillekin potilaille voidaan harkita säännöllistä ehkäisevää lääkitystä. Diagnoosi perustuu tyypillisesti oireisiin ja potilaan sairaushistoriaan.