mielentila

Mielentila tarkoittaa yksilön tilaa tai kokemusta mielestä tiettynä ajankohtana. Se viittaa siihen, miten henkilö tuntee, ajattelee ja reagoi ympäristöönsä sekä millaisia tunnesävyjä ja kognitiivisia prosesseja hän kokee. Mielentila on subjektiivinen ja vaihtelee sekä lyhytaikaisesti että hitaammin muuttuen, ja sitä voidaan tarkastella sekä arkipäiväisessä puheessa että tieteellisessä kontekstissa.

Se sisältää useita osatekijöitä. Mieliala kuvaa pitkän aikavälin tai ajankohtaista tunnekokonaisuutta, affekti ja motivaatio välittävät tunteita, kun taas tarkkaavaisuus, ajattelu-kognitiivinen toimintakyky ja tietoisuus vastaavat siitä, miten henkilö käsittelee tietoa ja ympäristöä. Mielentila voi olla selvästi ilmentynyt tai sisäisesti vivahteikas.

Mielentilaan vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Uni, ruokailut, terveydentila, stressi, mielenterveys ja käytetyt lääkkeet tai päihteet voivat muuttaa sitä nopeasti. Lisäksi ympäristö ja vuorovaikutukset muiden kanssa voivat muokata suhtautumista ja reaktioita. Mielentila on siten dynaaminen tila, jota voidaan arvioida ja tarkentaa.

Kliinisessä ja tutkimuksellisessa yhteydessä mielentilan arviointi kuuluu olennaisena osana psykologista tilan kartoitusta. Tähän käytetään haastatteluja, havainnointia ja itsearviointilomakkeita sekä muita mittareita. Tulokset auttavat ymmärtämään suhtautumista, tunteita, ahdistusta tai masennusta sekä tukevat hoitoa, terapiaprosessia tai päätöksentekoa.