mekanistisuutta
Mekanistisuutta tarkoitetaan ominaisuutta tai lähestymistapaa, jossa luonnonilmiöt ymmärretään ja selitetään pääasiassa mekaanisten syiden ja luonnonlakien kautta. Siihe sisältyy ajatus, että ilmiöt voidaan palauttaa kappaleiden rakenteisiin, niiden liikkeisiin ja vuorovaikutuksiin sekä materian käyttäytymiseen, jota säätelevät yleiset fysiikan lait. Mekanistinen selitys on usein reduktionistista; sen tavoitteena on ymmärtää monimutkaiset järjestelmät niiden perusosien ja näiden vuorovaikutusten tasolla. Käsite esiintyy sekä tieteessä että filosofiassa, erityisesti fysiikassa, biologiassa ja neurotieteissä.
Historiallisesti mekanistisuus on juontunut varhaisen modernin tieteen kehitykseen. Descartes kehitti kehon koneena pidetyn mallin, ja Newtonin
Ominaisuudet ja kritiikki: Mekanistisuudessa korostuvat mekanisten syiden, rakenteiden ja lakien kautta tapahtuva selitys sekä usein deterministinen
Nykytilanne ja sovellukset: Nykytieteessä mekanistisia malleja käytetään laajasti kuvailemaan ja simuloimaan ilmiöitä, mutta monilla aloilla käytetään