mediaomistuksessa

Mediaomistuksessa tarkoittaa media-alan omistajuuden, omistuspohjan ja kontrollin rakennetta sekä sitä, miten omistus jakautuu yksityisten henkilöiden, perheiden, yritysten ja ryhmien kesken. Se kattaa sekä perinteisten painettujen medioiden että digitaalisten palveluiden omistajuuden sekä mahdolliset ristiin-omistukset eri medioissa ja media-alan ulkopuolisissa liiketoiminnoissa. Omistus vaikuttaa toimitukselliseen riippumattomuuteen, sisällön valintaan ja markkinavoimaan, minkä vuoksi omistus on myös pluralismin keskustelun keskiössä.

Omistusmuodot voivat olla suoran osakeomistuksen lisäksi äänivaltaa tai todellista valvontaa, sekä omistuksen määrä voi erota todellisesta vaikutusvallasta. Ristiin-omistus ja konsernirakenteet voivat lisätä keskitettyä päätöksentekoa, mikä voi kaventaa monipuolista näkemystä. Tämä on haaste sekä kilpailulainsäädännön että medialain ja julkisen palvelun aseman kannalta; useimmissa maissa on sääntöjä, jotka edellyttävät läpinäkyvyyttä omistajuudesta, rajoituksia ristiriin-omistukselle sekä valvontaa kilpailun väärinkäytön varalta.

Esimerkiksi Suomessa suurimmat kaupalliset mediaomistajat ovat pitkään olleet suuryrityksiä kuten Sanoma ja Alma Media, jotka kattavat sekä sanomalehdet että verkkomediaa. Julkisen palvelun media, kuten Yleisradio, toimii erillisenä julkisella rahoituksella ja riippumattomana uutissisällön tuottajana. Mediaomistuksen kehitys sekä selkeä omistamisen läpinäkyvyys nähdään keskeisinä tekijöinä pluralismin säilymisessä ja tiedonvälityksen luotettavuudessa.