massakohdentaminen

Massakohdentaminen on markkinoinnin ja viestinnän lähestymistapa, jossa viestit suunnataan laajalle yleisölle sen sijaan, että ne kohdistettaisiin yksittäisiin käyttäjiin. Tavoitteena on saavuttaa laaja tavoittavuus ja brändin muistaminen, usein hyödyntäen yleisiä demografisia tai maantieteellisiä piirteitä sekä kulttuurisia konteksteja.

Termi muodostuu sanoista massa sekä kohdentaminen. Massakohdentaminen liittyy perinteisiin massamediaan, kuten televisioon, radiomediaan ja sanomalehtiin, sekä suurten verkkokanavien laajoihin kampanjoihin, joissa viestit on suunnattu kattavasti ilman yksilötason personointia.

Mekanismit: kampanjan suunnittelu keskittyy erittäin laajaan tavoittavuuteen, usein useilla kanavilla, käyttäen epäspesifioituja segmenttejä kuten ikä, sukupuoli, asuinpaikka tai yleiset kiinnostuksen kohteet. Mittaristo painottuu tavoittavuuteen, frekvenssiin ja brändin muistamiseen, ei niinkään konversioihin yhtä yksittäistä käyttäjää kohti.

Ero mikro-kohdentamiseen: massakohdentaminen jakaa viestit monelletoistaiseksi, vaikka se voi johtaa vähemmän relevantteihin viesteihin ja ad fatigueen. Edut ovat skaala ja kustannustehokkuus suhteessa laajan yleisön kattamiseen; huonot puolet ovat vähentynyt personointi ja mahdollinen eettinen sekä yksityisyyteen liittyvä paine.

Sääntely ja etiikka: EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) ja mainonnan läpinäkyvyys taitelevat massakohdentamisen sääntelyn ja vapaaehtoisen eettisen käytännön ympärillä. Yritykset huomioivat usein opt-out-käytännöt, brändin vastuullisuus ja muuttuviin yksityisyyden standardeihin vastaamisen.

Katso myös: massamedia, kohdentaminen, ohjelmallinen ostaminen.