mannerjäätiköt

Mannerjäätiköt ovat vuoristoissa muodostuvia jäätiköitä, joissa lumi kerryttää useita vuosia ja muuttuu pakkautuneeksi jääksi. Ne ovat topografialtaan rajoitettuja ja sijaitsevat korkealla rinteillä tai vuoristolaaksoissa, joissa lämpötilat pysyvät alhaisina ja sademäärät riittävät pysyvän lumen kertymiseen. Toisin kuin suuria mannerjäätiköitä, kuten Grönlinnan ja Antarktiksen jäätiköt, mannerjäätiköt ovat paikallisesti rajattuja ja voivat virrata vuoristoja pitkin.

Jää muodostuu, kun lumi kerääntyy, tiivistyy firniksi ja lopulta muuttuu jäätiksi. Jään liike johtuu gravitaatiosta; se virtaa alaspäin ja sivulle rinteen mukana, muokaten laaksoja ja muodostaen jäätikkömaisemia. Tasapainopinta erottaa kertymäalueen, jossa jää lisääntyy, ja sulamisalueen, jossa jää sulaa enemmän kuin kertyy.

Mannerjäätiköiden tyypillisiä muotoja ovat laaksojäätiköt, jotka virtaavat vuoristolaaksoja pitkin, sekä erilaiset jäälle muodostuneet reuna- ja muotomuodot. Jään liike ja sulamisen vaihtelu kasaavat moraineja jäätikön eteen ja voivat synnyttää pienempiä järviä.

Mannerjäätiköitä esiintyy monissa vuoristoissa ympäri maailmaa, kuten Alpeilla, Himalajalla, Andesvuoristossa, Karakorumissa ja Kalliovuorilla. Ilmastonmuutos on lisännyt monien mannerjäätiköiden sulamista ja paksuuden ohenemista sekä vaikuttanut paikallisiin vesivaroihin ja jokien virtaama-ajoihin. Jäätiköihin liittyvät riskit, kuten jäätikköjen purkautuvat järvet, ovat sekä tieteellisiä että yhteiskunnallisia haasteita.