manipuloinnissa

Manipuloinnissa tarkoitetaan toiminnan, tiedon tai tilanteen systemaattista ohjaamista siten, että toinen osapuoli ei huomaa vaikuttamisen kokonaisuutta tai kokee menettävänsä autonomiaansa. Manipulointi voi ilmetä sanallisina keinoina, ei‑sanallisina vihjeinä sekä piilotettuna tai valikoivana informaation esittämisenä, jolla pyritään saamaan haluttu lopputulos. Toiminta voi johtua sekä henkilökohtaisista vaikutusyrityksistä että ryhmien tai organisaatioiden tavoitteista, ja sen etiikka jää usein arveluttavaksi tai tulkinnanvaraiseksi.

Sanan manipulointi juontaa lainasana-juurista, jotka liittyvät latinan manipulare–verbiin ”käsitellä” ja ovat levinneet ranskan sekä englannin kautta. Suuremmaksi osaksi kyse on siitä, miten tieto, resurssit ja tilanteet asetellaan siten, että toisen tahto tai päätöksenteko ohjautuvat haluttuun suuntaan.

Tyypillisiä konteksteja ovat muun muassa: psykologinen manipulointi ihmissuhteissa, jossa toisen tunteita ja käyttäytymistä ohjataan esimerkiksi syyllistämisen, uhkailun tai liiallisena kiinnipitävän huolen kautta; data- tai teknologiaan liittyvä manipulointi, kuten tietojen muuttaminen, valikoiva esittäminen tai virheellisten tulosten luominen; sekä poliittinen ja mediamanipulointi, jolla pyritään vaikuttamaan yleisön mielipiteisiin epäselkein, epäoikeudenmukaisin tai valikoivin keinoin.

Ehkäisy ja vastustus perustuvat kriittiseen ajatteluun, avoimuuteen ja suostumuksen sekä läpinäkyvyyden korostamiseen. Yksilöt ja organisaatiot voivat ennaltaehkäistä manipulointia koulutuksella, eettisillä suuntaviivoilla sekä tietosuoja- ja viestintäkäytännöillä. Manipulointi on monitahoinen ilmiö, jota tarkastellaan sekä psykologiassa että sosiologiassa sekä tietotekniikassa, ja sen ymmärtäminen auttaa tunnistamaan ja rajaamaan haitalliset vaikutukset.