maksasoluja

Maksasolut (hepatosyytit) ovat maksan suurimmat ja keskeisimmät parenkyymisolut. Ne vastaavat suurimmasta osasta maksan aineenvaihduntatehtävistä sekä elimistön kemiallisesta homeosta. Maksasolujen toiminta on tiiviisti kytköksissä verenkiertoon ja sapenvuotoprosessiin.

Rakenne ja sijainti: Maksasolut ovat polygonaalisia, usein binukleaatteja, ja ne muodostavat maksalevyjä, joiden paksuus on yleensä 1–2 solua. Levyjen välissä kulkee veriväyläverkosto, sinusoideja, joiden kautta veri virtaa portaali-alueelta kohti keskusta kohti keskusveeniä. Solujen ympärillä lymyävät tukisoluja, kuten Kupfferin makrofagit ja Ito-soluja (stellaatit), sekä Disse:n tila, joka yhdistää maksasolut perinnöllisiin prosesseihin ja lipiidien varastointiin.

Toiminnot: Maksasolut tuottavat ja ylläpitävät plasmaproteiineja, kuten albumiinia sekä hyytymistekijöitä. Ne osallistuvat glukoosin säätelyyn (glykogeenivarastointi ja glukoneogeneesi), lipoproteiinien ja kolesterolin aineenvaihduntaan sekä ketogeneesiin. Bilipurkissa maksasolut tuottavat sappia, konjugoivat bilirubiinia ja käsittelevät lääkeaineita sekä muita haitallisia aineita CYP450-ytimiensä kautta. Lisäksi ne varastoivat vitamiineja ja voivat muokata immuunivastetta.

Regeneraatio ja kliininen merkitys: Maksasolut omaavat merkittävän regeneratiivisen kapasiteetin; suurien tehojen palautuminen tapahtuu usein vaurion sattuessa. Sairaudet, kuten hepatiitti, rasvamaksa ja kirroosi, heikentävät maksasolujen toimintaa ja voivat johtaa maksakudoksen korvaamiseen liittyviin vakaviin komplikaatioihin.