makromalleja

Makromalleja ovat taloustieteessä käytettyjen, kokonaistalouden käyttäytymistä kuvaavien matemaattisten tai tilastollisten malleiden ryhmä. Niiden tarkoituksena on kuvata suureita kuten bruttokansantuote, inflaatio, työllisyys, korkotaso ja investoinnit sekä niiden välisiä vuorovaikutussuhteita ajassa. Makromalleilla pyritään ymmärtämään talouden dynamiikkaa, arvioimaan politiikan vaikutuksia ja tekemään ennusteita.

Yleisimmät makromalleja-tyypit ovat rakenne- eli structural-mallit ja pelkistetymmät tilastolliset mallit. Rakenteelliset mallit, kuten dynamiikkaa ja epävarmuutta kuvaavat DSGE-mallit (dynamic stochastic general equilibrium), perustuvat talousteoreettisiin oletuksiin ja pyritään selittämään, miten talous reagoi erilaisten shokkien ja politiikkamuutosten edessä. Vähemmän rakenteelliset mallit, kuten VAR-mallit (vector autoregression), kuvaavat tilojen välistä yhteisriippuvuutta ja dynamiikkaa ilman tiukkoja teoreettisia oletuksia. RBC-mallit (real business cycle) ovat varhaisemman sukupolven rakenne-malleja, joissa talouden vaihtelut selitetään teknologian ja sattumien kautta.

Estimointi ja sovellukset perustuvat tilastotietojen ajoissa vaihteluihin. Mallit kalibroidaan tai estimointiin Bayesianin tai maksimaalisen todennäköisyyden menetelmin. Malleja käytetään ennusteiden laatimiseen, skenaarioiden vertaamiseen sekä politiikkalaskelmiin, kuten rahapolitiikan tai finanssipolitiikan vaikutusten arviointiin.

Rajoitteet liittyvät mallien yksinkertaistuksiin ja oletuksiin, joiden vaihtelu voi muuttaa tuloksia. Makromalleja tulkitaan sekä ennustamisen apuvälineinä että välineinä politiikan ymmärtämiseen, ei niinkään täydellisinä todellisuuden kopioina.