magneettikenttämittaus

Magneettikenttämittaus on prosessi, jolla mitataan magneettikentän voimakkuutta ja suuntaa tietyllä alueella tai pisteessä. Magneettikenttiä esiintyy luonnostaan Maan magneettikentän muodossa sekä ihmisen toiminnan, kuten sähkölaitteiden, metalliesineiden ja teollisuusprosessien seurauksena. Magneettikenttämittauksia tehdään useista syistä, kuten tieteellisessä tutkimuksessa, geologisessa kartoituksessa, navigoinnissa, teollisuuden laadunvalvonnassa ja magneettisten häiriöiden havaitsemisessa.

Mittaukset suoritetaan käyttämällä erilaisia magneettikenttäantureita, joista yleisimpiä ovat magnetometrit. Eri tyyppisiä magnetometrejä ovat esimerkiksi Hall-anturit, magnetoresistiiviset anturit (AMR, GMR, TMR) ja optiset magnetometrit (esim. rubidium- tai cesium-magnetometrit). Valitun anturin tyyppi riippuu tarvittavasta herkkyydestä, tarkkuudesta ja mittausympäristöstä. Magneettikenttämittauksia voidaan tehdä sekä staattisesti mittaamalla kenttää yhdessä pisteessä että dynaamisesti liikkuvasta alustasta, kuten lentokoneesta tai aluksesta, jolloin saadaan kartoitettua laajempia alueita.

Tuloksia käytetään esimerkiksi tunnistamaan mineraaliesiintymiä (magneettista anomalioita), paikantamaan metallisia esineitä, arvioimaan sähkölaitteiden aiheuttamia magneettisia päästöjä ja tutkimaan Maan magneettikentän muutoksia. Mittaustulokset voivat auttaa ymmärtämään ympäristön magneettista tilaa ja sen mahdollisia vaikutuksia teknologiaan tai biologisiin järjestelmiin.