magneettijuovan

Magneettijuova on ohut levy, joka on kiinnittynyt usein muovikortin taakse ja joka sisältää magnetoitavaa materiaalia. Sen tarkoituksena on tallentaa ja mahdollistaa tiedon lukeminen kortilla, kuten tilittiedot, kortinhaltijan tunnistetiedot ja pääsyoikeudet. Magneettijuovia käytetään erityisesti pankki- ja henkilökorttien sekä erilaisten kulkuneuvo- tai pääsylippukorttien yhteydessä.

Tietojen tallennus tapahtuu magnetisoimalla juovan eri suuntiin. Yleensä magneettijuova jaetaan useisiin raitoihin, joita on perinteisesti kolme: raita 1, raita 2 ja raita 3. Raitojen roolit ja tallennettavan tiedon tyyppi vaihtelee, ja suurin osa käytännöistä noudattaa kansainvälisiä standardeja. Raita 1 voi sisältää alfanumeerista tietoa, raita 2 numeerista tietoa ja raita 3 on yleensä harvemmin käytössä, mutta siihen voi tallentaa lisätietoa.

Lukeminen ja kirjoittaminen tapahtuvat magneettisina ilmiöinä: luku suoritetaan, kun kortti vedetään lukijalaitteen ohitse, jolloin lukupää havaitsee magneettisen kierteen suuntien aiheuttamat muutokset. Kirjoitus suoritetaan samalla tavalla kirjoituslaitteella. Tallennettavat tiedot voivat olla kohdennettuja, mutta magneettijuovat ovat alttiita kulumiselle, magnetoitumisen menetykselle ja demagnetoitumiselle, mikä voi heikentää luettavuutta.

Käyttökohteet ja kehitys: magneettijuovia käytetään edelleen etenkin pankki- ja tunnistuskorteissa sekä joissain raideliikenteen ja pääsyoikeuksien järjestelmissä. Turvallisuus paranee muuta tekniikkaa, kuten älykkortteja ja lähimaksua, käyttävillä järjestelmillä, mutta magneettijuovat ovat yhä käytössä varmuuskopiona ja alemmille kustannuksille. Standardeihin viitataan muun muassa ISO/IEC 7811 -perheen kautta.

Lisäksi magneettijuovia käytetään joissakin harvoissa ympäristöissä, joissa fyysisen kosketuksen vaatimusta pienennetään, mutta ne ovat vähemmän suosittuja uusissa laitteissa.