maalämpövoiman

Maalämpövoima tarkoittaa geotermistä energiaa, jota saadaan maankuoren sisäisestä lämpötilasta. Sitä voidaan hyödyntää sekä suoraan lämmitykseen että sähköntuotantoon. Suomessa maalämpöä käytetään pääasiassa rakennusten lämmitykseen ja käyttöveden esilämmitykseen maalämpöpumpuilla, kun taas suurta osaa geotermisestä sähköntuotannosta ei ole vielä käytössä yleisesti, koska suomalaiset geologiset olosuhteet eivät usein tarjoa suuria, helposti hyödynnettäviä korkealämpöisiä vesivaroja.

Toimintaperiaate lämmityksen näkökulmasta perustuu maanalaisen lämpötilan hyödyntämiseen. Maaperään porataan syviä tai matalasti porattavia putkistoja, joiden kautta kiertävä neste ottaa lämpöä maasta ja vie sen lämpöpumpulle. Lämpöpumppu vahvistaa tätä lämpökuormitusta ja toimittaa sitä rakennuksen lämmitykseen sekä käyttövesien lämmitykseen. Geotermisen sähköntuotannon mahdollisuudet perustuvat hydrotermisiin tai porakaivoista saatuun kuumaan veteen tai höyryyn, sekä erilaisiin kiertojärjestelmiin kuten binary-, flash- tai dry-steam -teknologioihin. Nämä käyttötavat vaativat suuria investointeja ja soveltuvaa geologiaa.

Edut ja haasteet: maalämpövoimalla voidaan saavuttaa alhaisemmat CO2‑päästöt ja vakaa lämmityskustannusten kehitys, erityisesti rakennusten pitkäaikaisessa energiankulutuksessa. Haasteita muodostavat korkeat alkuinvestoinnit, poraus- ja vesitalouskysymykset sekä alueellinen soveltuvuus. Maalämpö on kuitenkin keskeinen osa energiatehokasta rakennuskantaa sekä kiertotalouden tavoitteita Suomessa.