läpivirtauspäätöksiä

Läpivirtauspäätökset ovat sääntelyviranomaisen tai vastaavan toimivallan tekemiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat tiettyjen kustannusten siirtämisen lopullisille asiakkaille. Käytännössä kyse on siitä, että osa yrityksen kuluista laskutetaan erillisenä läpivirtauseränä tai maksuluokkana sen sijaan, että kustannukset vaikuttaisivat suoraan yrityksen normaalin tuloksen muodostumiseen. Läpivirtaus koskee usein säädeltyjä markkinoita ja luonnollisia monopoleja, kuten sähkö-, kaasu-, tele- ja vesihuoltotoimintaa.

Kustannukset, joita voidaan läpivirtauttaa, vaihtelevat, mutta yleisimpiä esimerkkejä ovat siirtokustannukset (verkon käytön kustannukset), julkisiin tai ympäristöön liittyviin maksuun liittyvät kustannukset (esimerkiksi verot, päästöoikeudet, tukimaksut) sekä muut lain, säädösten tai poliittisten päätösten aiheuttamat maksut. Päätökset määrittelevät, mitkä kustannukset siirretään asiakkaille ja millä perustein läpivirtaus tapahtuu.

Prosessi ja valvonta: Läpivirtauspäätökset pohjautuvat kustannusperusteisiin laskelmiin ja ne ovat yleensä osa sääntelyn kausittaista tarkistamista. Päätöksentekoprosessi sisältää lähtöaineiston valmistelun, kuulemiset sekä mahdolliset oikaisupyynnöt ja valitusmahdollisuudet. Päätökset voidaan tarkistaa seuraavalla sääntelyjaksolle, mikä voi johtaa uusiin määritelmiin ja laskentaperusteisiin.

Vaikutukset: Läpivirtauspäätökset vaikuttavat loppukäyttäjien hintatasoon ja kustannusten jakautumiseen. Ne voivat lisätä hintojen ennustettavuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä, mutta niihin liittyy myös huolta oikeudenmukaisuudesta, läpinävyydestä sekä mahdollisista kiistoista kustannusten kohdentumisesta.