lähtöresoluutio

Lähtöresoluutio on termi, jota käytetään kuvankäsittelyssä ja digitaalisessa tallenteessa. Se kuvaa kuvan tai datan alkuperäistä näytteistystiheyttä ennen mahdollisia skaalaus- tai muokkauksia. Yleisesti lähtöresoluutio ilmoitetaan kuvan leveys- ja korkeusmittoina pikseleinä (esim. 1920 × 1080) ja siihen voi liittyä myös tulostus- tai näytön tiheyden mitta, kuten ppi tai dpi, kontekstista riippuen.

Käyttökonteksteja ovat muun muassa digitaaliset kuvat, video- ja grafiikkatuotanto sekä geoinformatiikka. Lähtöresoluutio määrittelee, millä tiedoilla prosessit käynnistetään, kun kuvaa skaalaamalla tai muokkaamalla muutetaan koossa. Kun kuvaa upscaloidaan tai downscaloidaan, laadun säilyminen ja rekonstruktion laatu riippuvat sekä lähtöresoluutiosta että käytetystä interpolaatiosta.

Lähtöresoluutio ei sinällään lisää alkuperäistä informaatiota; korkea lähtöresoluutio tarjoaa enemmän yksityiskohtia, mutta jos lähtöaineistossa on alhaisempi näytteenottotiheys, ylikorjattu tai liian voimakkaasti skaalattu kuva voi menettää terävyyttä ja ilmavuutta. Siksi prosessoinnissa on olennaista valita oikea kohderesoluutio ja harkita oppimis- tai rekonstruktioalgoritmeja sekä anti-aliasing-­toimia.

Mittaa arvoina käytännön kontekstissa näkyy kuvatiedoston metatiedoissa (esim. EXIF) tai rasteridataa käsittelevissä ohjelmistoissa ruudukon pistevälillä (esim. meters per pixel). Lähtöresoluution käsite on lähellä englanninkielistä "source resolution" tai "original resolution."