terävyyttä

Terävyys (terävyyttä) on yleistermi, joka kuvaa kykyä olla tarkka, selkeä tai terävä jollakin alueella. Sanaa käytetään sekä ainekohtaisesta että henkisestä kyvykkyydestä: aistien terävyydestä, kognitiivisesta terävyydestä sekä ilmaisun terävyydestä. Osa-alueet voivat vaihdella kontekstin mukaan.

Visuaalinen terävyys tarkoittaa kykyä erottaa pienetkin yksityiskohdat tietyllä etäisyydellä. Sitä mitataan standardoiduin testein, kuten Snellen- tai logMAR -asteikoin. Mitatut arvot, kuten 1.0 (tai 0 logMAR), viittaavat korkeaan kykyyn havaita yksityiskohdat. Terävyys voi heikentyä iän, kaihien, verkkokalvon sairauksien tai refraktiovirheiden vuoksi; korjausvaihtoehtoihin kuuluvat silmälasit, piilolinssit, leikkaushoidot sekä riittävä valaistus ja kontrasti.

Kuulon terävyys viittaa siihen, kuinka hyvin ihminen erottelee ääniä ja säilyttää kuulon laadun vaihtelevissa äänentasoissa. Se arvioidaan usein kuulontutkimuksin, kuten audiogrammilla, ja aleneminen voi johtua ikääntymisestä, melualtistuksesta tai sairauksista. Parannuskeinot sisältävät kuulokojeet, cochlear-implantit sekä tilankäytön ja kommunikaatiostrategioiden muutokset.

Kognatiivinen tai kielellinen terävyys tarkoittaa kykyä ajatella ja ilmaista asioita terävästi, selkeästi ja loogisesti. Tämä voi ilmetä nopeasti muodostuvina johtopäätöksinä, tarkkana argumenttina sekä sanallisessa ilmaisussa.

Terävyys voi heikentyä tai parantua elämänvaiheessa, mutta siihen vaikuttavat sekä biologiset että ympäristötekijät. Sillä on tärkeä merkitys arjen toimintakyvyssä, oppimisessa ja vuorovaikutuksessa.