lähdepariutta

Lähdepariutta on käsite, jota käytetään kuvaamaan lähteiden pareittamista tiedon arvioinnin ja vahvistamisen välineenä. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa keskeiset väitteet pyritään vahvistamaan vähintään kahdella riippumattomalla lähteellä. Tällainen lähdeparein vahvistaminen on yleistä erityisesti journalismissa, tieteellisessä tutkimuksessa sekä kriittisessä lukutaidossa.

Sana muodostuu suomen kielen sanoista lähde (alkuperäinen tieto) ja pari (kaksi samanlaisesta asiasta) sekä -utta-nominalisointipäätteestä, mikä viittaa toimintoon tai käytäntöön. Käsite esiintyy usein kuvaamassa käytäntöä, jossa tieto on tulkittu ja esitettävä siten, että siitä voidaan osoittaa todenperäisyys useamman lähteen kautta.

Käytössä lähdepariutta edellyttää sekä lähteiden valinta että niiden arviointi. Lähteet tulisi olla mahdollisimman riippumattomia, luotettavia ja asianmukaisia kysymyksessä olevan väitteen kannalta. Vahvistus voi tapahtua vertaamalla tietoja, etsimällä alkuperäisiä dokumentteja tai käyttämällä toista lähdettä, joka tukee tai selventää ensimmäistä. Käytäntö voi sisältää myös poikkeustapauksia, joissa lisäkolmannelta lähteeltä haetaan kolmannen näkökulman.

Lähdepariutta ei pidetä varmuuden takeena, vaan työkaluna kriittisessä tarkastelussa. Se auttaa lisäämään läpinäkyvyyttä ja lähteiden jäljitettävyyttä, mutta riippumattomuus ja kontekstin ymmärrys ovat edelleen keskeisiä.

See also: lähde, lähdekritiikki, triangulaatio.