lupiinikasveihin

Lupiinikasvit ovat Lupinus-suvun kasveja, jotka kuuluvat palkokasveihin (Fabaceae). Suku sisältää useita kymmeniä lajeja, joista monet ovat vuosikasveja mutta joukossa on myös monivuotisia. Yleisiä ominaisuuksia ovat palmatusesti jaotellut lehdet sekä pysty‑ tai puoli‑pysty kukkavarret, joiden kukinnot koostuvat eatonsa pea‑tyyppisistä kukista. Väri avoimesti vaihtelee sinisestä, violetista ja punaiseen sekä valkoiseen.

Kasvit ovat sopeutuneet monenlaisiin elinympäristöihin, usein avoimille niityille, laitumille ja purojen varsille. Ne ovat sekä luonnonvaraisia että viljelykasveja, ja niitä kasvatetaan koriste-/puutarhakäytössä sekä palkokasvina. Lupiinikasvit ovat tärkeitä niittyjen ja maiden aitojen, koska ne voivat parantaa maaperän hedelmällisyyttä. Niiden juuristossa kehittyy simbionttinen kyky sitoa ilmakehästä typpeä, mikä edesauttaa maaperän typetason nousua.

Käytössä lupiinikasvit tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia. Ornamentaalisina kasveina ne ovat suosittuja värikkäiden kukkaderien vuoksi. Eläinrehuna lupiinikasvit voivat toimia sekä vihreänä rehunä että kuivaruoaksi, ja jotkut lajikkeet tuottavat ihmisravinnoksi soveltuvia papuja tai pähkinöitä, joista on valmistettu esimerkiksi eläin- ja ihmiskäyttöön soveltuvia tuotteita. Ruokamyrkkyjen pitoisuus vaihtelee lajista riippuen; monet villilupiinilajit sisältävät alkaloideja, minkä vuoksi käsittely ja laatuvaihtelut ovat tärkeitä ruokataloudessa.

Levittäessä lupiinikasveja on syytä huomioida, että osa lajeista voi täydennellä paikallista kasvillisuutta ja muuttaa ekosysteemiä; joissakin tilanteissa ne voivat luontaisesti leviätä ja syrjäyttää alkuperäisiä lajeja. Toisaalta monet lajit ovat arvokkaita kasvinäytteitä ja maisemakäytössä tärkeä osa monimuotoisuutta.