Lupiinikasvit

Lupiinikasvit ovat Lupinus-suvun kasveja, jotka kuuluvat palkokasveihin (Fabaceae). Ne koostuvat sekä yksivuotisista että monivuotisista lajeista. Ulkonäöltään ne ovat usein pystyjä ja lehdet kämmenlehden kaltaisia, koostuen useista pienemmistä lehdenosista. Kukinnot ovat pitkät, pystykasvuisia terttuja, joiden kukat voivat olla sinisiä, violetteja, keltaisia tai valkoisia.

Lupiinikasvit ovat yleisiä sekä luonnonvaraisina että viljelykasveina eri puolilla maailmaa. Ne ovat kotoisin pääasiassa Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Välimeren alueelta, mutta niitä on istutettu koriste- ja rehikäyttöön muuallakin. Ne menestyvät auringonpaisteessa ja kuivahkossa, hyvin vettä läpäisevissä maissa.

Ne muodostavat juurissaan symbioottisia noduleita Rhizobium-bakteerien kanssa, mikä mahdollistaa typen sitomisen ilmasta ja rikastuttaa maaperää. Tämä tekee lupiinikasveista hyödyllisiä maaperänparantajia sekä rehukasveja kuivilla alueilla.

Käyttötarkoitukset vaihtelevat: puutarhoissa lupiinikasvit ovat suosittuja koristekasveina värikkäillä kukillaan. Joidenkin lajien siemenet ja muut osat ovat käytössä ravinnoksi tai rehuksi, etenkin alhaisen alkaloidipitoisuuden makeat lupiinilajit. Monissa muissa lajeissa on korkea alkaloidipitoisuus, mikä voi aiheuttaa myrkytyksen raakana; siksi käyttöön liittyy asianmukainen käsittely.

Invasiivisuus ja hallinta: Osa lajeista, kuten Lupinus polyphyllus, on invasiivisia joillakin alueilla ja voi syrjäyttää kotoperäistä kasvillisuutta. Hallinta vaatii kitkemistä, niittoa tai valikoitua viljelyä sekä kasvin valintaa sopivalla alueella.