luonnollistumisen

Luonnollistuminen on oikeudellinen prosessi, jonka kautta ulkomaalainen tai muu pysyvä oleskelija voi saada kansalaisuuden. Termi viittaa kansalaisuuden hankkimiseen luonnollisella, ei syntyperäisellä tavalla. Eri maissa prosessi ja vaatimukset vaihtelevat, mutta tyypillisesti luonnollistuminen perustuu oleskelun kestoon, kielelliseen ja kulttuuriseen integroitumiseen sekä hyväksyttäviin taustaselvityksiin.

Prosessi etenee yleensä hakemuksesta ja viranomaisten päätöksistä. Hakemukseen sisältyy usein: osoitus oleskelun jatkuvuudesta, kielitaidon ja yhteiskuntatiedon hallinta sekä riittävä taloudellinen asema. Lisäksi voidaan tarvita taustatarkastuksia sekä mahdollinen kansalaisuustesti tai muu koe. Lopuksi päätös tehdään: hakemus voidaan hyväksyä tai hylätä; hyväksytylle myönnetään kansalaisuus ja usein edellytetään vannominen tai vakuus kansalaisuuden ottamisesta.

Kansalaisuuden luonnollistuminen muuttaa yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, kuten äänioikeutta ja passin saamista. Monissa maissa luonnollistuminen voi johtaa kaksinkertaisen kansalaisuuden mahdollisuuteen tai siihen liittyviin rajoituksiin riippuen maan lainsäädännöstä.

Keskustelu luonnollistumisesta liittyy integraatioon, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä turvallisuus- ja oikeusvaltion kysymyksiin. Se on tärkeä osa nykypäivän muuttoliikettä ja monikulttuurisuuden hallintaa.