luokkataistelu

Luokkataistelu on yhteiskunnallinen ja poliittinen käsite, joka viittaa taloudellisten luokkien kahakkaan ja kilpailuun vallasta, omaisuudesta ja tuotantovälineistä. Yleisesti puhuttaessa puhutaan kahdesta pääluokasta: pääoman omistajista ja työväenluokasta. Konfliktin ytimessä ovat tuotantovälineiden omistus, työn ja arvonlisäyksen jakaminen sekä pääsy resursseihin ja vaikutusvaltaan. Luokkataistelu nähdään usein dynamiikkana, joka voi johtaa poliittisiin muutoksiin ja yhteiskunnan rakenteiden uudelleenjärjestelyyn.

Teoreettinen tausta rakentuu historiallisen materialismin ideaan. Taloudellinen perusta määrittää yhteiskunnan poliittiset ja kulttuuriset suhteet. Karl Marxin ja Friedrich Engelsin mukaan historia etenee luokkien välisissä konflikteissa; kapitalistisessa yhteiskunnassa keskeinen ristiriita kohdistuu pääoman omistajiin ja työvoiman myyntiin. Heidän mukaansa valtiokin voi toimia luokkien välineenä, ja proletariaatin diktatuuri olisi välivaihe kohti luokkien poistumista ja lopulta luokattoman yhteiskunnan tavoitetta.

Käytännössä luokkataistelu on ollut keskeinen käsite sekä revolutionaarisissa että reformistisen liikkeissä. 1800–1900-luvuilla se selitti taloudellisia kriisejä, työelämän muutoksia ja poliittisen järjestelmän uudelleenjärjestelyjä. Nykykeskustelussa käsite voi viitata sekä taloudellisiin eriarvoisuuksiin että laajempaan vallankäytön ja resursseihin pääsyn kilpailuun.

Kritiikit huomauttavat, että luokkataistelu ei aina anna riittävän kattavaa kuvaa eriarvoisuudesta, sillä identiteetin ja rakenteiden moninaisuus sekä intersektionaalisuus ovat tärkeitä tekijöitä. Liberalistiset ja pluralistiset näkökulmat korostavat yksilöiden oikeuksia, moninaisuutta sekä markkinadynamiikan roolia, eikä luokkateoria aina selitä monimutkaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä yksiselitteisesti.