lumikellot

Lumikellot (Galanthus) ovat keväisin kukkivia sipulikasveja, jotka kuuluvat Amaryllidaceae-sukuun. Yleisimmät puutarhakasvatuksessa ovat Galanthus-nimiset lajit, kuten Galanthus nivalis. Lumikellot ovat kotoisin suurimmalta osin Euroopasta sekä Länsi- ja Keski-Aasiasta, ja ne ovat levinneet laajalti viljelykasveina sekä luonnonvaraisina joihinkin alueisiin.

Kuvaus: Kasvi on pienikokoinen sipulikasvi, jonka vihreät lehdet ovat kapeita ja litteitä. Kukka on yksittäinen tai pareittainen, kellomainen ja valkoinen, usein sisemmissä terälehdissä on vihreä merkki. Kukinto kohoaa kasvukauden alkuun, ja kukat roikkuvat hieman maata kohti.

Elinkaari ja levittäytyminen: Lumikellot lisääntyvät sekä sipulilisäyksellä että siemenistä. Siemenet leviävät usein muurahaisien avulla, joilla on siementen lähellä elaiosoomeja houkutteleva vaikutus. Kasvi on pitkäikäinen ja voi luonnontilaisessa ympäristössä levitä ajan myötä.

Kasvatus ja hoito: Parsakauslajit viihtyvät viileässä, varjoisassa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa, jossa maa on humuspitoista ja kuivuminen on hyvin vähäistä. Istutussyvyys on noin 5–8 cm syksyllä; sipulit voivat levitä itsestään ja muodostaa tiheitä kasvustoja. Kevätkukkijat sopivat erityisesti nurmikoille ja kivikkopuistoihin.

Vaarallisuus ja käyttö: Kaikki osat ovat myrkyllisiä, erityisesti ihmiselle nautittuna. Kasvit sisältävät galantamiinia, jota on käytetty Alzheimerin taudin hoitoon. Lumikellot ovat suosittuja koristekasveja sekä leikkokimputteita ja vaihtelevia puutarhaistutuksia.

Säilyminen ja suojelu: Luontaisilla alueilla joidenkin lajien kanta on heikentynyt elinympäristöjen häviämisen vuoksi. Joillakin alueilla lumikellot ovat suojeltuja, ja puutarhakasvatuksessa ne menestyvät hyvin, kun niitä hoidetaan vastuullisesti.