lukutekniikkaa

Lukutekniikkaa viittaa menetelmiin ja strategioihin, joiden avulla ihmiset oppivat lukemaan sekä sujuvasti että ymmärtävästi. Se kattaa sekä varhaisen lukutaidon kehittämisen että aikuisten lukutaidon ylläpitämisen ja parantamisen. Tämän käsitteen puntarissa ovat sekä äänteellinen tunnistus että lukemisen prosessit, joiden avulla teksti avautuu mieleen.

Keskeiset osa-alueet ovat äänteellinen lukeminen eli kyky hahmottaa äänteet ja kirjaimet sekä niiden yhdistelmät, sanaston hallinta sekä tekstin ymmärtämisen taidot. Lukutekniikan tavoitteena on sekä sujuva lukeminen että keskitasoinen ja syvällinen ymmärtäminen. Yleisiä strategioita ovat ennustaminen, kysymysten esittäminen, tiivistäminen ja selittäminen sekä tietojen erottaminen pää- ja tukiosaamisesta.

Toteutuksessa korostuvat sekä opettajajohtoinen ohjaus että oppijan oma toiminta. Tekniikoita käytetään erilaisissa opetuksellisissa malleissa, kuten tai-tasapainoisessa lukutaitomallissa, joissa yhdistyvät luku- ja kirjoitustaitojen harjoittelu, mieleenpainaminen sekä tekstin ymmärtämisen harjoittelu. Myös skimming- ja scanning-tekniikat sekä erilaiset nopeus- ja ymmärryslait voivat olla osa opetusta.

Käyttö ja arviointi tapahtuvat kouluissa, esiopetuksessa sekä aikuisille suunnatussa lukutaidon kehittämisessä. Lukutekniikkaa hyödynnetään yksilöllisesti sopeutettujen oppimissuunnitelmien ja tarvittaessa tukitoimien avulla, kuten dyslektisten oppilaiden tukemisessa. Digitaalisten oppimisympäristöjen ja kirjallisen monipuolisuuden kautta lukutekniikkaa kehitetään myös nykyaikaisessa opetuksessa.