loukkaantumat

Loukkaantumat ovat kehon ulkoisen voiman tai muun tekijän aiheuttamia vahinkoja, jotka voivat johtaa kudosvaurioihin, kipuun tai toimintakyvyn menetykseen. Ne voivat olla tilapäisiä tai pysyviä ja ne luokitellaan usein lieviin, keskivaikeisiin tai vakaviin niin, että hoidon tarve ja toipumisaika vaihtelevat suuresti. Loukkaantumat voivat syntyä sekä yksittäisinä tapahtumina että toistuvina vammoina.

Loukkaantumien tyypit vaihtelevat; yleisimpiä ovat haavat, ruhjeet (mustelmat), venähdykset ja murtumat. Aiheuttajia voivat olla putoamiset, liikenneonnettomuudet, isku tai puristus, palovammat, paleltumat, kemialliset altistukset sekä sähkövammat. Vakavuus riippuu vamman paikasta, voiman määrästä ja siitä, kuinka nopeasti hoito aloitetaan.

Hoito riippuu vamman luonteesta. Pienet vammat yleensä hoidetaan ensiavulla ja kotihoidolla, isommat tai luutuvat vauriot vaativat ammattilaisen arvioinnin, joskus kuvantamisen, kivunlievityksen, kirurgisen hoidon tai kuntoutuksen. Ensiapuun kuuluu tilan arviointi, verenvuodon hallinta, haavan puhdistaminen sekä suojauksen ja tuen tarjoaminen.

Ennaltaehkäisy on tärkeää sekä yksilöllisesti että yhteiskunnallisesti. Työturvallisuus ja liikenneturvallisuus sekä terveydenhuolto edistävät loukkaantumien ehkäisyä koulutuksella, suojavarusteilla ja turvallisuuskäytäntöjen noudattamisella. Loukkaantumien tilastointi ja seuranta auttavat kohdentamaan toimenpiteitä ja parantamaan turvallisuutta.

Lisätietoja tarjoavat kansalliset terveydenhuolto- ja työturvallisuuslait sekä alueelliset hoitopalvelut.