liturgioita

Liturgioita tarkoittaa kristillisessä kirkossa käytäviä virallisia liturgisia toimituksia, kuten jumalanpalveluksia ja sakramentteja. Termi juontuu kreikkalaisesta leiturgia-sanasta, joka tarkoittaa “julkista palvelusta”. Liturgiat ovat kirkon yhteisen toimitusperinteen ilmentymiä, ja ne määrittelevät, miten rukoukset, lukukappaleet ja sacraments—sakramentit suoritetaan.

Liturgiat voivat poiketa kirkkokunnasta riippuen, mutta ne rakentuvat usein kahdelle pääosalle: sanan liturgiaan (lukukappaleet, saarna, rukoukset) sekä sakramenttien liturgiaan (esimerkiksi ehtoollinen). Ne noudattavat myös kirkon liturgista kalenteria ja rituaaleja, kuten adventin, joulun, paaston ja pääsiäisen vuosikiertoa sekä erilaisia juhlia.

Katolisen kirkon liturgiassa korostuvat sekä Jumalan sanan kuuleminen että sakramenttien jakaminen. Messu on keskeinen toimitus, jossa kuullaan lukukappaleet ja evankeliumi, lauletaan tai lausutaan rukoukset ja jaetaan ehtoollinen. Liturginen vuosi ohjaa toimituksia, ja käytössä ovat erilaiset liturgiset värit sekä määrätyt toimitus- ja rukouskaavat.

Ortodoxissa perinteessä keskeisin liturgia on Pyhä liturgia. Siinä korostuvat laulut, ikonit, eri kirkkotilojen rituaalit sekä yhteisön osallisuus. Eri maissa ja kieliyhteisöissä käytännöt seuraavat pääasiassa Johannes Chrysostomoksen ja Basilios Suuren tradition perintöä.

Protestanttisissa kirkoissa liturgiat vaihtelevat suuresti. Luterilaisissa ja anglikaanisissa perinteissä käytetään liturgiakirjoja ja tapauskohtaisia toimituksia, joissa sana ja sakramentit ovat usein keskeisiä, esimerkiksi Book of Common Prayerin kautta. Joissakin vapaan seurakunnan yhteisöissä liturgiaa on kevyempi ja muokattu paikallisesti.

Nykykirkossa liturgioita kehitetään kielellisesti ja kulttuurisesti sekä ekumeenisessa vuoropuhelussa. Tekstien käännökset, liturgisten värien käyttö sekä inklusiivinen kielenkäyttö ovat yleisiä kehityssuuntia.