lisävakuutuksen

Lisävakuutuksen on vapaaehtoinen vakuutussopimus, joka täydentää olemassa olevaa perusvakuutusta tai kattaa riskejä, joita perusvakuutus ei kata. Se antaa mahdollisuuden räätälöidä kattavuutta yksilöllisten tarpeiden mukaan ja voi olla osa omaisuus-, matkustus-, terveys- tai vastuuvakuutusta. Yleensä lisävakuutus voidaan liittää nykyiseen sopimukseen riderina eli liitännäisvakuutuksena tai se voi olla erillinen lisäpolitiikka.

Toimintaperiaate on sama kuin muissakin vakuutuksissa: sovitaan siitä, mitä riskit katetaan, millaiset korvaukset ovat mahdollisia, enimmäiskorvauksista sekä omavastuusta. Palkkio (vakuutusmaksu) määräytyy usein lisäkatoksen laajuuden, riskin ja mahdollisten omavastuumäärien mukaan. Kun sattuu vahinko, korvaus maksetaan sovittujen ehtojen mukaan ja sen määrä riippuu sekä vahingon laajuudesta että voimassa olevista rajoituksista.

Yleisimpiä lisävakuutuksen muotoja ovat esimerkiksi lisäkattavuudet koti- ja sisätilavakuutuksille (kalliiden esineiden, kuten korujen tai elektroniikan kattavuus), autoilun lisäkatteet (esimerkiksi ulkopaikkakäyttöä tai tiettyjen vahinkojen kattavuus), matka- ja sairausvakuutusten lisäosat sekä oikeudellisen avun lisäkustannukset. Lisäksi on tarjolla lisäkattoja vastuuvakuutukseen tai erityisiä lisäkotivakuutuksia suurien arvokkuuksien turvaamiseksi.

On tärkeää lukea lisävakuutuksen ehdot huolellisesti, sillä kattavuudet ja rajoitukset voivat poiketa perus- tai muista vakuutuksista. Sopimuksen ehdoissa määritellään korvausperusteet, poissulkemiset sekä mahdolliset yhdistetyt enimmäiskorvaukset.