lisäarvokriteerit

Lisäarvokriteerit ovat arviointiperusteita, jotka mittaavat tarjouksen tai hankkeen lisäarvoa muiden, peruspaketin sisältämien vaatimusten lisäksi. Ne suuntaavat arvioinnin siihen, millaista lisähyötyä ratkaisulla on esimerkiksi toiminnan tuloksellisuuteen, kustannuksiin, laatutasoon tai strategisten tavoitteiden toteutumiseen nähden.

Käyttökontekstit ja tarkoitus ovat useimmiten julkisissa hankinnoissa, projektien arvioinnissa sekä ohjelman tai palvelun kokonaisarvioinneissa. Lisäarvokriteerit auttavat erottamaan kilpailijoita ei- hinnapainotteisesti ja korostamaan asioita kuten laatua, innovaatioita, riskienhallintaa ja kestävyyttä. Arvioinnissa ne liitetään selkeästi määriteltyihin mittareihin ja kuviin siitä, miten lisäarvo syntyy konkretisoituna hyötynä käyttäjille tai organisaation strategialle.

Käytännössä lisäarvokriteerit suunnitellaan etukäteen SMART-periaatteiden mukaisesti: ne ovat spesifejä, mitattavissa olevia, saavutettavissa, relevantteja ja ajallisesti sidottuja. Painotukset ja pisteytys sekä todisteiden kerääminen määritellään jo tarjouspyynnössä, ja vertailu tapahtuu yhtenäisen arviointikokonaisuuden kautta.

Esimerkkejä lisäarvokriteereistä: elinikäkustannukset ja ympäristövaikutus, innovatiivisuus ja tekninen etumatka, käyttäjäkokemus, huolto- ja tukipalvelujen laatu, paikallinen vaikutus tai osaamisen kehittäminen. Haasteina ovat subjektiivisuus, datan saatavuus sekä tasapuolisen huomioinnin varmistaminen.

Lisäarvokriteerit täydentävät perusvaatimuksia ja auttavat tekemään päätöksiä, jotka tuottavat parempaa kokonaisarvoa pitemmällä aikavälillä.