lisäarvo

Lisäarvo on taloudellinen mittari, joka kuvaa tuotannon kautta syntyvää lisäarvoa. Se kertoo, kuinka paljon arvoa yritys tai toimiala lisää tuotteisiinsa tai Servicesihinsa sen jälkeen, kun se on käyttänyt ulkopuolisia tavaroita ja palveluita tuotannossaan. Lisäarvo on keskeinen käsite kansantalouden tilinpidossa ja sitä käytetään sekä yritysten että toimialojen panoksen mittaamiseen.

Laskennallisesti lisäarvo saadaan vähentämällä käytettyjen välituotteiden arvo tuotannon arvosta. Yksittäisen yrityksen lisäarvo = liikevaihto – ostetut välituotteet. Kansantalouden tasolla bruttolisäarvo = bruttotuotanto – välituotteiden arvo. Lisäarvoa tarkastellaan usein verojen ja tukien kontekstissa; tilastoissa toimialojen lisäarvo lasketaan bruttotuotannosta välituotteiden arvon erotuksena. Tämä mittari kuvaa yrityksen ja alan todellista tuotannollista panosta.

BKT:n yhteydessä lisäarvot lasketaan kaikkien toimialojen yhteen. BKT voidaan määritellä lisäarvojen summana sekä vastaavasti korjaamalla verot tuotannosta ja vähentämällä tukia. Lisäarvo kuvaa taloudellisen tuotannon todellista panosta, ja sitä käytetään usein talouskasvun, tuottavuuden sekä työn ja pääoman tuottojen analyysissä.

Käyttötarkoitukset: lisäarvoa käytetään vertailemaan toimialojen kokoa ja tuottavuutta, mittaamaan talouden kasvua sekä analysoimaan tulonjakoa ja tuotannon rakenteita. Se on keskeinen osa kansantalouden tilinpitoa ja talousindikaattoreita.

Rajoitteet: lisäarvo ei yksin kuvaa hyvinvointia, ympäristövaikutuksia tai tulonjakoa. Hinta- ja tilastointikäytännöt sekä maiden tilastolliset erot voivat vaikuttaa vertailtavuuteen. Lisäksi definitsio ja laskentatavat vaihtelevat maiden välillä.