lipideinä

Lipideinä ovat biomolekyylejä, joita pidetään rasvoina ja rasvaliukoisina yhdisteinä. Ne ovat lähes veteen liukenemattomia ja liukenevat paremmin orgaanisiin liuottimiin. Lipidien moninaisuus ja monipuoliset roolit tekevät niistä keskeisen osan solujen rakennetta, energiataloutta ja signaalinkäsittelyä.

Lipidit jaetaan yleensä pääryhmiin: triglyserideihin (lipidien tärkein energiavarasto), fosfolipideihin (solukalvon keskeinen rakennusosa) sekä steroleihin kuten kolesteroliin. Muita tärkeämpiä ryhmiä ovat sphingolipidit sekä muut pitkäketjuiset rasvahapot ja lipidit, jotka osallistuvat signaalin välitykseen. Triglyseridit koostuvat glyserolista kolmen rasvahapon kanssa, fosfolipidit sisältävät glyserolin, kaksi rasvahappoa sekä fosfaattiryhmän, ja sterolit muodostavat rakenteeltaan steroidin kaltaisia yhdisteitä, joista kolesteroli on esimerkki.

Roolit elimistössä ovat moninaiset. Lipideinä toimivat ensisijaisesti energiavarastona ja lämpöeristeenä adiposyyteissä, mutta ne ovat myös solukalvojen rakennusaineita ja lipoproteiinien (kuten VLDL, LDL ja HDL) avulla kuljetettavia rasvoja verenkierrossa. Lisäksi lipidit antavat välittäjäaineita ja muita signaalimolekyylejä, kuten eikosanoidit, jotka vaikuttavat tulehduksiin ja verenkiertoon.

Metabolian kannalta tärkeää on lipolyysi ja beta-oksidaatio, jotka vapauttavat rasvahapot käyttöön energiaksi. Ravitsemuksessa lipidejä tarvitaan energiana sekä solukalvojen ja hormoneiden muodostuksessa. Esimerkkilähteitä ovat kasvi- ja eläinrasvat sekä rasvaliukoiset vitamiinit; liiallinen tyydyttyneiden ja transrasvojen saanti voi lisätä terveysriskejä. Essential fatty acids -arvoina pidetään tietyt välttämättömät rasvahapot, joita on saatava ruokavaliosta. Lipideinä kattaa laaja kirjo yhdisteitä, joilla on ratkaiseva merkitysbiologiassa.