liittäverbin

Liittääverbin (kopulaverbin) käsite kuuluu suomen kieliopin piirissä. Se tarkoittaa verbiä, joka yhdistää lauseen subjektin predikatiiviseen ilmaisuun, kuten adjektiiviin tai nimekkääseen predikaattiin. Tavanomaisin liittäverbi on olla, joka ilmaisee tilan tai identiteetin: Hän on opettaja. Suomen kielessä liittäviä verbejä ei aina pidetä erillisenä luokkanaan samalla tavalla kuin joissakin muissa kielissä, mutta useita verbejä voidaan käyttää liittäverbinä kontekstista riippuen.

Rakenne ja käyttö: Predikaatio muodostuu subjekti + liittäverbi + predikatiivinen ilmaus. Predikatiivinen ilmaus voi olla adjektiivi: Hän on iloinen; tai nimeke: Hän on opettaja. Olla taipuu taipumisiin kuten olen, olet, on, olemme, olette, ovat. Muut verbit, kuten tulla, näyttää, vaikuttaa ja tuntua, voivat toimia liittäverbeinä erityistilanteissa, jolloin ne ilmenevät identiteetin tai tilan muutoksena, ulkoisena ilmeenä tai havaittuna tilana.

Esimerkkejä:

- Olla: Hän on opettaja.

- Tulla: Hänestä tuli opettaja.

- Näyttää: Se näyttää hyvältä.

- Vaikuttaa: Se vaikuttaa hyvältä.

- Tuntua: Tämä tuntuu vaikealta.

Varovaisuutta tarvitsee: liittäverbin käsite on kielitieteellisesti keskustelua herättävä. Joidenkin näkökulmien mukaan ainoa todellinen kopulaverbi on olla, kun taas toiset listaavat muut verbit liittäverbeiksi niiden predikatiivisen funktion vuoksi. Liittäverbit eroavat pääasiallisesti siitä, että ne eivät enää tarkoita pelkästään toimintaa, vaan linkittävät subjektin siihen, miten asianlaita predikoidaan.