liikuttuneisuudessa

Liikuttuneisuudessa on suomen kielen sanaa liikuttuneisuus käytettäessä inessivissä. Se tarkoittaa tilaa tai ominaisuutta, jossa henkilö tai teos on emotionaalisesti liikuttunut tai herkkä tunteille; se kattaa sekä kyvyn kokea tunteita että valahtaa herkäksi niille stimuliile. Liikuttuneisuus voidaan nähdä sekä yksilön temperamenttiin liittyvänä ominaisuutena että tietyn tilanteen tai taideteoksen aiheuttamana reaktiona.

Etymologisesti liikuttuneisuus muodostuu adjektiivisestä juuresta sekä -isuus-derivaattorista, ja -ssa pääte merkitsee inessivimuotoa, eli tilaa: liikuttuneisuudessa tarkoittaa “tilassa, jossa ollaan liikuttunut” tai “tunteisiin liittyvässä tilassa.” Käyttöympäristöissä termiä käytetään sekä psykologiassa ja ilmaisutaitojen tutkimuksessa että arkipäiväisessä kielenkäytössä kuvaamaan emootionaalista reaktiokykyä tai arviota taiteen ja tapahtumien vaikutuksesta.

Nuanssit ja liiallinen tulkinta on hyvä huomioida: liikuttuneisuutta voidaan tarkastella sekä pysyvämpänä temperamenttipäätteenä että tilapäisenä reaktiona, riippuen kontekstista. Taide- ja kirjallisuuskritiikissä liikuttuneisuus viittaa usein siihen, miten voimakkaasti teos koskettaa yleisöä ja miten tunteet välittyvät kerronnan, kielen ja kuvan kautta. Kielessä liikuttuneisuus ja liikuttuneisuudessa käytetyt ilmaukset voivat vaihdella muodollisen ja epämuodollisen puheen välillä.

See also: liikutus, tunteiden ilmaisut, herkkyys, taide- ja kirjallisuudentutkimus.