letkoyhteys

Letkoyhteys on yhteys, jossa letkun avulla voidaan siirtää nestettä tai kaasua kahden tai useamman osan välillä. Se muodostetaan letkiliittimellä (letkun liitin) tai vastaavalla liitoksella, jonka avulla letku voidaan kiinnittää toiseen letkuun, venttiiliin, suihkuttimeen tai laitteeseen. Termiä käytetään laajasti esimerkiksi puutarha- ja kastelujärjestelmissä, työ- ja teollisuusjärjestelmissä sekä pelastustoimessa.

Yleisiä letkoyhteyksiä ovat kierteelliset liittimet, pikaliittimet sekä cam-and-groove -tyyppiset liitännät. Erityistilanteissa käytetään esimerkiksi pelastus- tai teollisuusstandardeja vastaavia liitoksia, joissa on varmistettu paineenkesto ja tiivistysmekanismi. Tärkeintä on yhteensopivuus: saman halkaisijan, saman kierteetyypin ja mahdollisesti saman paineen sallivan liitoksen valinta.

Letkoyhteyksen koostuvat letkusta sekä sovitteesta tai liittimestä. Letkut voivat olla kumi-, PVC- tai polyuretaaniletkua, ja liittimet ovat usein metallisia (messinki, alumiini, ruostumaton teräs) tai kestävää muovia. Tiivisteinä käytetään O-rengasta tai tiivistettä, ja joskus käytetään tiivistekauluksia.

Asennuksessa on varmistettava, että liitin ja letku soveltuvat toisiinsa, oikea kierre- tai tapityyppi sekä soveltuva liitoskierre. Kiinnitys on tehtävä asianmukaisella kiristysmomentilla ja mahdollisilla suojuksilla. Ennen käyttöönottoa suoritetaan vuotovartiointi tai vesitesti.

Standardointi vaihtelee maittain. Kansainväliset standardit ja ohjeistukset koskevat usein letkoyhteyksiä sekä liittimiä, kuten EN- ja ISO-säädöksiä sekä kansallisia standardeja. Turvallisuusnäkökohdat korostavat liitosten kuntoa, kulumista sekä oikeaa käyttöä ja painealueita.